Maahanmuuttajat – talouden selkäranka?

1
308

Saatatte muistaa sikolätistä kirjoituksen viime viikolta, missä käsiteltiin Ruotsin keskustan puheenjohtaja Maud Olofssonin tunnepitoista jäähyväispuhetta Almedalenin politiikkaviikolla. Maud’han valitetteli sitä, kuinka tulijoihin yhdistetään määreet kuten “tukiriippuvuus”, “syrjäytyminen”, “työttömyys”, “rikollisuus” ja “segregaatio”, vaikka todellisuudessa he ovat talouden selkaranka. Yksinkertaistaen, ilman maahanmuuttajia Ruotsille kävisi pian samoin kuin sille kuuluisalle Helsingin bussiliikenteelle.

Maudin mielestä osuvampia “uudisraivaajiin”, joiksi hän maahanmuuttajia kutsuu, liitettäviä termejä ovat mm “luovuus”, “osaaminen”, “yritteliäisyys” ja “peräänantamattomuus”, minkä vuoksi Ruotsiin kannattaa haalia kaikki kynnelle kykenevät tulijat. Hurjat väitteet vaativat tarkempaa paneutumista asiaan ja onneksi Ruotsista löytyy osaamista tältä alalta ilman tulijoitakin.

Kovan kädenväännön jälkeen bloggaaja Affe onnistui saamaan haltuunsa tiedot, jotka Ruotsin tilastokeskus omilla sivuillaan ilmoitti julkaisevansa kesäkuun 17. päivä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun Affe otti tilastokeskukseen yhteyttä ja kyseli kaipaamiaan tietoja, hänelle kerrottiin, että käytänteisiin on tullut muutos, ja että niiden julkistaminen on siirretty sosiaalihallitukselle. Siispä seuraavaksi sosiaalihallituksen pakeille, mistä kerrottiin, että “ollaan vähän suunniteltu näiden julkaisua joskus lomien jälkeen tai syksyllä” (tai ehkä ei koskaan). Affen onneksi eräs kriittinen valtiopäiväedustaja havitteli samoja tietoja ja yllättäen tiedot julkistettiin keskellä kesää – ei tosin samassa formaatissa kuin ennen, mikä aiheutti Affelle muutamia harmaita hiuksia vertailukelpoisen aineiston luomisessa.

Nyt hän on saanut urakkansa päätökseen ja esittelee blogissaan selkeässä muodossa sossun tukien jakautumisesta Ruotsin 24 suurimman kunnan kohdalla. Affe pistänyt kansan kahtia, ulkomailla syntyneisiin ja muuhun väestöön, ja laskenut missä suhteessa sossuntäti on jakanut Hyvää kyseisille ryhmille viimeisen 12 vuoden aikana. Huom! Ryhmä “ulkomailla syntyneet” ei tietenkään sisällä Ruotsissa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia!

Olen poiminut tähän kaksi esimerkkiä maistiaisiksi; Växjön, koska heidän tilanteestaan meillä oli juttu ihan äskettäin ja Göteborgin, joka on sopivasti suunnilleen Helsingin kokoinen.

Näin luet taulukoita: Vaaleanvihreä indikoi muualla syntyneitä ja tummempi vihreä Ruotsissa syntyneitä. Näin ollen näemme taulukosta, että esimerkiksi Växjön 83.005 asukkaasta 14,8% oli muualla syntyneitä ja sossun jakamista resursseista nämä kahmivat kunnioitettavat 78,9%.

Affes Statistik-blogg

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Palkit on niin komiat että. Ei ihme kun julkaisuajankohtaa ei meinannut löytää. Näiden taulukoiden kanssa on Ruotsissa takuulla ongelmia tulevaisuudessakin, voi olla tarve julistaa ne salaisiksi.

VASTAA

Please enter your comment!
Please enter your name here