Norjan tilastokeskus: Maahanmuutto ei ole rikkaus

4
767

Norjan tilastokeskus SSB:n laskelmat osoittavat, että maahanmuutto eksoottisista maista lisää valden kustannuksia tuloja enemmän sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Syy tähän on sangen yksinkertainen; tulijoiden osaaminen on pottunokkia heikompi, heidän verotettavat tulonsa ovat alhaisemmat ja he nauttivat tulonsiirroista muita enemmän.

Myöskään perinteinen työperäinen maahanmuutto ei tee poikkeusta tässä suhteessa pidemässä juoksussa, todetaan SSB:n ”Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring” -raportissa.

Lyhyellä tähtäimellä länsimaisilla ja itä-eurooppalaisilla maahanmuuttajilla on toki positiivinen vaikutus, koska he ovat valmiiksi koulutettuja ja työpaikka järjestyy heti Norjaan saapuessa, mutta aikaa myöten tilanne muuttuu.

”Ongelmia lykätään eteenpäin tuottamalla maahan koko ajan uutta porukkaa. Nenänpäätänsä pidemälle katsomaan kykenemättömät näkevät ainoastaan sen, että tulijat eivät rasita valden budjettia lapsuuteen ja vanhuuteen liittyvissä menoerissä, mikä luo harhakuvan, että tulijoiden vastaanottaminen olisi hyväkin diili. Joidenkin yllätykseksi maahanmuuttajatkin saavat lapsia ja vanhenevat. Tämä tarkoittaa sitä, että kuva muuttuu aikaa myöden”, kertoo johtava tutkija Erling Holmøy Tilastokeskuksesta.

Holmøy muistuttaa siitä unohtumaan jääneestä ikävästä tosiseikasta, että keskimäärin norjalainen maksaa valden kirstuun vähemmän verokruunuja kuin mitä hän sieltä kahmii erilaisten tukien ja tulonsiirtojen vuoksi. Tämä on mahdollista vain ja ainoastaan maan öljymiljardien ansiosta. Kun väkimäärä kasvaa lisääntyneen maahanmuuton ansiosta, yhä useampi on jakamassa öljyrahoja. Kun yhä useampi vaatii osaansa öljyrikkauksista, maahanmuutto tulee kostautumaan pitkällä aikavälillä.

”Ratkaisua ei voi pitää kestävänä, jos jokainen ihminen aiheuttaa valdelle enemmän kuluja kuin tuloja”, toteaa Erling Holmøy.

Talousjulkaisu Hegnarille Holmøy kertoi, että Norjaan pelkästään vuonna 2012 saapuneesta 15.400 ei-länsimaisesta tulijasta koituu valdelle heidän elinaikanaan 63 miljardin kruunun nettokustannukset. Tämä on kaksi kertaa suurempi summa kuin Norjan vuotuinen kehitysapubudjetti, tai puolet niistä öljytuloista, joita valde kyseisenä vuonna käytti.


LÄHDEVerdens Gang
JAA

4 KOMMENTTIA

  1. ”Holmøy muistuttaa siitä unohtumaan jääneestä ikävästä tosiseikasta, että keskimäärin norjalainen maksaa valden kirstuun enemmän verokruunuja kuin mitä hän sieltä kahmii erilaisten tukien ja tulonsiirtojen vuoksi.”

    Mielestäni VG:n uutisessa todetaan asian olevan juuri päinvastoin.

    • Niin todetaan, mutta jotenkin aamu-unisena onnistuin kirjoittamaan muuta mitä tarkoitin.

      Hyvä kuitenkin, ihmiset lukevat noita alkuperäisiä uutisia.

  2. Samanlaiseen tulokseen tulee Morten Uhrskov Jensen huomenna Tanskassa julkaistavassa teoksessa Indvandringens pris på vej mod fattigere Danmark. Hän on tutkinut maahanmuuttajien jälkeläisten koulusaavutuksia PISA-tutkimuksissa ja USA:n ja Britannian yliopistojen pääsykoemittauksissa. Elinkeinoelämä voi lyhyellä aikavälillä saada etua maahanmuutosta, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna etu kuihtuu pois. Maahanmuuttajat ovat huonosti koulutettuja, ja heidän Tanskassa syntyneet lapsensa jatkavat vanhempiensa tapaan huonosti menestyvinä. Esim. ei yksikään länsimaiden ulkopuolelta tullut maahanmuuttajien seuraavan sukupolven ryhmä saanut PISA-tutkimuksessa korkeampaa keskimääräistä pistemäärää kuin tanskalainen ryhmä. Länsimaiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien huono menestyminen koulutuksessa jatkuu sukupolvesta toiseen. Yhteiskunta saa huonompia työntekijöitä, vähäisempää pätevyyttä, mikä tulee näkymään Tanskan köyhtymisenä.

VASTAA

Please enter your comment!
Please enter your name here