Katso järkyttävä tilasto – näin sujuu kotoutuminen

6
1742

Massiivisesta resurssien kylvämisestä huolimatta melkein joka toinen ei-pottunokka on vailla töitä Tanskassa.

Kotoutustoimia, kotoutustoimia, kotoutustoimia. Hallitus toisensa jälkeen on kyllästymiseen asti hokenut taikakonstia, millä varmistetaan tulijoiden integroitumisen yhteiskuntaan. Paljon olisi vielä hommia tehtävänä, paljastaa Tanskan tilastokeskuksen tuore raportti.

Tilastojen mukaan hälyttävän suuri osuus kaukomailta saapuneista 16 – 64-vuotiaista tulijoista ei tee töitä tai opiskele. Esimerkiksi liki joka toinen (44%) 25-vuotiaista ei-länsimaisista tulijoista ei ole töissä tai opiskelemassa. Määrä on melkein kolme kertaa suurempi kuin pottunokilla (16%). Myös toisen polven ei-länsimaistaustaisten kohdalla luku on järkyttävän korkea, sillä 28% 25-vuotiaista tulijoista on vailla opiskelu- tai työpaikkaa.

Aalborgin yliopiston työmarkkinoita tutkivan professorin Flemming Ibsenin mukaan madonluvut ovat ongelma kotouttamisen kannalta.

”Tämä viittaa siihen suuntaan, että integraatio on joiltain osin jäänyt toteutumatta työmarkkinoilla”, professori toteaa ja nimeää kolme mahdollista syytä työssäkäyntitilastoissa näkyviin eroihin.

”Yksi – epämiellyttävä – syy voisi olla, että tanskalaiset työnantajat ei palkkaa ”väärän” nimisiä henkilöitä. Toisaalta kaikki voi johtua koulutuksesta, sillä kuten näemme, tulijoilla on alhaisempi koulutus, ja he vielä usein jättävät opintonsa vielä kesken. Kolmas selitys voi olla yleisesti kehno tilanne työmarkkinoilla juuri nyt, minkä vuoksi he eivät pärjää kilpailussa pottunokkien eikä ulkomailta saapuvan työvoiman kanssa”.

Professori keksii vielä, että takkuilevalla kultturisellakin kotoutumisella saattaa olla oma vaikutuksensa.

”Notkutaan vain omissa ympyröissä, missä pätee kotimaitten normit ja arvot, eikä olla sisäistetty tanskalaisia arvoja, joihin kuuluu muun muassa itsensä elättäminen (töitä tekemällä), Flemming Ibsen sanoo.

Siinä missä tulijat ja toisen polven porukat Libanonista, Marokosta, Turkista ja Jugoslaviasta pärjäävät heikoiten työ- ja opiskelumarkkinoilla, pullat ovat hieman paremmin uunissa Vietnamista, Sri Lankasta ja Iranista saapuneilla, kuten myös pottunokkaisilla tulijoilla, kuten puolalaisilla ja amerikkalaisilla, jotka pääsevät liki samoihin lukuihin tanskalaisten kanssa.

Professori Flemming Ibsen jatkaa:

Aasialaiseen kulttuuriin kuuluu omillaan toimeentulo ja kova työnteko. He ovat halukkaita tarttumaan kaikkiin työtilaisuuksiin, vaikka palkka ei olisikaan kovin hääppöinen. Iranilaiset haluavat varmistaa, että heidän lapsensa saavat hyvän koulutuksen ja kotoutuvat uuteen kotimaahansa. Vietnamilaisilla ja kiinalaisillakaan ei ole ongelmia kotoutumisen kanssa. Tietyistä Afrikan kolkista tulleilla ja lähi-itäläisillä tilanne on täysin päinvastainen.

”Heidän suhtautuminen työntekemiseen on täysin erilainen, eikä sosiaalitukien varassa eläminen aiheuta tunnontuskia. Usein he ovat myös huonommin kouluttautuneita, eikä heiltä löydy samanlaista inspiraatioita kouluttautumiseen”, Flemming Ibsen lataa.

Tilastokeskuksen luvuista selviää myös, että tulijamiehet ovat häviäjiä työ- ja opiskelumarkkinoilla. Erityisen hyvin tämä pätee marokkolaisiin.

”Monilla näistä miehistä on käsitys, että naiset pysyvät kotona perhettä palvelemassa ja kakaroita hoitamassaa, mutta juuri miehet eivät pärjää opinnoissa. Aivan kuten pottunokkaisten poikien tapauksessa, he pärjäävät koulussa merkittävästi huonommin kuin tytöt”, Flemming Ibsen sanoo.

Professorin mukaan ongelman ratkaistaan siten, että tulijat opetetaan tajuamaan työn ja koulutuksen olevan avain tanskalaiseen yhteiskuntaan. Samaan aikaan pottunokkien on muututtava suvaitsevaisemmiksi ja heidän on myös kunnioitettava tulijoita nykyistä enemmän.

”Tietysti on ongelmallista, että niin monet ei-länsimaiset nuorukaiset eivät ole töissä tai opiskelemassa. Tähän meidän on suhtauduttava hyvin vakavasti. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että olemme saaneet enemmistön puolueista tukemaan koululaitokseen ja diskorahan jakamiseen tehtäviä suuria muutoksia. Myös ammattillisen koulutuksen uudistus on jo käynnistynyt”, kommentoi työministeri Mette Frederiksen tilastokeskuksen raportin antia.

”Käteistukireformilla haluamme viestiä, että kaikkien nuorten on kouluttauduttava. Tietenkin on selvää, ettemme voi vain laittaa heitä kouluun ja toivoa, että kaikki sujuu hyvin. Siksi olemme ehdottamassa monia aloitteita, mitkä houkuttavat heitä opiskelun pariin”, ministeri jatkoi.

Berlingske Tidende


JAA

6 KOMMENTTIA

  1. Suomessahan vastaavien tilastojen julkistamisesta internetsivuillaan saa syytteen ja tuomion, etenkin jos käyttää sanaa ”neekeri” ja jos valtakunnansyyttäjän mukaan lähteenä käytetyllä sivustolla on kytköksiä oikeistolaisiin piireihin.

  2. Taikasana on: Kotoutusta! Lisäresursseja!

    Liiallinen kotoutus taitaa kuitenkin olla se suurin syyllinen kotoutumisen surkeaan tilaan:

    Ei tarvitse opetella kieltä, koska tulkkipalvelut pelaavat joka tilanteessa.

    Ei tarvitse opetella sossuluukun käytäntöjä, koska etuushakemusavustajat osaavat täyttää lomakkeet ja tietävät myös neuvoa kaikista mahdollisista ja mahdollisuuksien rajoissa olevista harkinnanvaraisista etuuksista.

    Ei tarvitse avittaa jälkikasvua läksyjen teossa, koska öö.. en osaa ja sitä paitsi mitä ne millään koulutuksella tekee. Tukijärjestelmä toimii täällä hyvin. Tuet saisivat olla tosin huomattavasti suurempia.
    Ja totta vie, eläminenhän täällä on ilmaista.

  3. Niin. Ehkäpä kannattaisi tosiaan harkita sellaisia kotoutustoimia, joiden tavoitteena on kotiuttaa moniosaamaton joutoväki takaisin omiin kotimaihinsa. Problem solved.. 🙂

  4. Kirveelläkään ei selittäjistä saa irti sitä mahdollisuuttakaan, että kotoutettavat olisivat tyhmiä ja laiskoja.

VASTAA

Please enter your comment!
Please enter your name here