Työttömyyden kasvua selitetään tulijoiden tulvalla

3
480

Ruotsin työnantajat veisaavat Hölmölästä tuttua itkuvirttä huutavasta työvoimapulasta, mutta maan työttömyysluvut lähtivät kasvuun ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Tiettyjen ryhmien yliedustus työttömien joukossa pistää silmään.

Huhtikuun lopussa 364.500, tai 7,5% työvoimasta oli töitä vailla tai osallistui johonkin työkkärin puuhastelupiiriin. Työttömien määrä kasvoi neljällä tuhannella viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattaessa ja työttömyys nousi ensimmäistä kertaa Humanitäärisessä Suurvallassa sitten vuoden 2013.

Työttömistä kokonaista 208.300 oli syntynyt maan rajojen ulkopuoella, missä oli kasvua 21.000 edellisvuoteen verrattuna. Kasvu on suoraa seurausta vuoden 2015 tulijoiden tulvasta. Nämä ihmiset alkavat nyt siirtyä enenevässä määrin työmarkkinoiden käyttöön, mutta luonnollisista syistä työn syrjästä kiinni saaminen vie monilta tovin.

Työvoimaviranomaisen luvuista käy ilmi, että yhä harvempi työtön saa työpaikan. Tämän kehityksen odotetaan jatkuvan koko vuoden ja viranomaisen tutkijan Andreas Mångsin mukaan työmarkkinat polarisoituvat entisestään.

”Yhä useamman erikoisosaamiselle ei ole mitään käyttöä ruotsalaisilla työvoimamarkkinoilla”, hän sanoo.

Pottunokkien ja Ruotsissa syntyneiden työttömyys taas on hyvin alhaisella tasolla ja Andreas Mångsin mukaan se ei voi enää laskea nykyisestä.

Työvoimaviranomaisen tutkimuspäällikkö Annika Sundénin mukaan työttömyyden kasvua ei tule tulkita niin, että työmarkkinoiden ylikuumentuminen olisi hellittämässä. Työvoimapula on edelleen huutava monilla aloilla. Ja vaikka työttömyys tulijoiden kohdalla kasvaa, näin tekee myös töitä tekevien tulijoiden määrä.

Nuorisotyöttömyys laskee voimakkaasti, kuten myös erot pottunokkaisten nuorten ja ulkomailla syntyneiden nuorukaisten välillä. 18- – 24-vuotiaista 53.800, 10,2%, oli työttömänä huhtikuun lopussa. Vuosi sitten luvut olivat 60.900 ja 11,6%.


3 KOMMENTTIA

  1. Maahan tulee joukoittain ihmisiä jotka eivät työllisty ammattiataidottomuuden, kielitaidottomuuden, työhaluttomuuden tai näiden yhdistelmän takia. He jäävät elämään sosiaalitukien varassa ja kansoittavat julkisen sektorin ylläpitämät asunnot. Sitten ihmetellään työttömyyden kasvua, sosiaalimenojen kasvua, asuntopulaa ja asumiskustannusten nousua. On siinä kummastelun aihetta kerrakseen, varsinkin jos ei hoksata, että noiden asioiden välillä saattaisi olla jonkinlainen yhteys.

  2. Alkaakohan ns. ”huoltosuhde” kohta lähestymään taitettua indeksiään. Tosin loppupäänä voi käy siten, että monen vääräuskoisen pää taittuu kolahtaen asfalttiin sen viimeisen kerran. Kukapa sitten onkin sen jälkeen hajoittamassa rakettitiedettä nimeltään tilastointi ja käppyrät. Mutta toisaalta vihervassareiden aivoitukset eivät ole juurikaan sen korkeammalla tasolla. Heidän kohdallaan on enemmänkin kyse tarinan kerronnassa kuin tosiasioista ja reaalielämään perustuvista suureista.
    Työvoimapula!!!??? Melkoisia ovat nämä kumi-naama kapitalistit, jotka pöräyttelevät peräpäästään tuollaisia mielettömyyksiä. Mitä helvettiä EK kuvittelee säästävänsä virkaheitoilla työmiehillä, jotka eivät osaa edes vasaraa kädessään pitää muuta kuin tappaaksen valkoisen. Siis nekö jäpikät hitsaavat ja valssaavat jäänmurtajia ja loistoristeilijöitä maailman merille.
    Vähemmillä kustannustappiolla ja muillakin negaatioilla pääsisi, jos jotain pitää välttämättä ”tuoda” on paviaaneja. Karvattomat apinat ovat Länsimaille se surmanloukku, jota globalistit ja EU:n eliitti virittävät Euroopan kansallisvaltioiden valkoisten asukkaiden pään menoksi ja kansanmurhaksi.

  3. Omat anekdoottiset kokemukseni tulijoista työntekijöinä ei ole kovin mairittelevat. Töihin ajoissa tuleminen, töissä vuoron loppuun asti pysyminen ja työaikana töissä pysyminen eivät tunnu onnistuvan. Sen sijaan luonnistuu shoppailu, patsastelu, naisten iskemisen yrittäminen ja muu työn välttely. Ei ihmekään jos työnantajia ei kiinnosta heidän palkkaamisensa.

VASTAA

Please enter your comment!
Please enter your name here