Hänen mielestään Tanskan kotouttamispolitiikka on jymymenestys. Hänen mielestään assimilaatio on parempi vaihtoehto kuin integraatio. Hänen mielestään toisten tulijoiden on muita helpompi tanskalaistua. Hänen mielestään Tanskan väitetty muukalaisvihamielisyys on ujoutta. Hän on Søren Pind, Tanskan hallituksen integraatioministeri. Inhimillisesti katsoen on mahdonta omata enempää Vääriä mielipiteitä, joten sikolätilla on suoranainen velvollisuus levittää näitä ajatuksia impivaaralaistenkin tietoisuuteen.

Viime maaliskuussa Søren Pind korvasi Birthe Rønn Hornbechin pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministerinä ja hänestä tuli kertaheitolla Tanskan hallituksen kiistanalaisin ministeri. Søren itse heitti itsensä myrskynsilmään sanomalla haluavansa itseään tituleerattavan assimilaatioministeriksi, koska hän ei usko integraatioon eikä monikulttuurisuuteen.

Kun Sydsvenskan tapasi Søren Pindin hänen synnyinseuduillaan Bornholmin Allingessa, hän tarttui ohrapirtelöpulloon, vaihtoi liituraitapuvun takin verkkareihin ja sanoi toimittajalle: “Alahan kyselemään”.

Miksi sinun mielestäsi Tanskan maahanmuuttajien on integroitumisen asemesta assilimoiduttava?

Tämä nyt on tällaista sanoilla leikkimistä, mutta Kööpenhaminan pormestarina havahduin yht’äkkiä siihen, että kouluissa ei saanut enää laulaa tiettyjä lauluja ja ruokalistalta poistettiin sopimattomia aterioita. Tytöt ja pojat eivät voineet käydä uimahallissa samaan aikaan jne.

Jos tulija saapuu Tanskaan ja hänen tarkoituksensa on jäädä tänne, niin oletan hänen haluavan tulla tanskalaiseksi. Jotkut ovat yrittäneet vääntää tämän siihen muotoon, että haluaisin pakkosyöttää kaikille possunlihaa ja pistän väkisin jokaisen juomaan olutta ja laittamaan päähän Tanska-lippiksen.

Nämä sinällään ovat oivia tanskalaisen kulttuurin ilmentymiä, mutta todellisuudessa tarkoitan assimilaatiolla tiettyjen, tanskalaisen yhteiskunnan kulmakivinä toimivien perusarvojen hyväksymistä. Näitä ovat tasa-arvo, sananvapaus, naisen tasaveroisen aseman tunnustaminen jne.

Mitä integraatio sinun mielestäsi tarkoittaa?

Se tarkoittaa monikulttuurista yhteiskuntaa, jonka asukkaat elävät omissa, muut ympäriltään sulkevissa rinnakkaisyhteiskunnissaan. Minä en tunnustaudu tällaisen järjestelmän kannattajaksi.

Minne Tanska on matkalla?

Meidän kotouttamispolitiikkamme on ollut onnistunutta monillakin mittareilla tarkisteltuna. Tulijoiden työllisyysaste on OECD-maista korkein. Toinen hyvä esimerkki on maahanmuuttajataustaiset tytöt. Ennen he olivat pahnan pohjimmaisia mitä koulutukseen tuli – sikäli kun ehtivät sellaista edes hankkimaan, kun heidät kiireellä naitettiin pois. Nyt he edustavat terävintä kärkeä, mistä kiitos pitkälti kuuluu 24 vuoden säännölle (ulkomaalaisen kanssa avioituvan tanskalaisen ja hänen tulevan puolisonsa on oltava vähintään 24 vuoden ikäisiä ja täytettävä useita muita tiukkoja ehtoja voidakseen asettua asumaan Tanskaan).

Säännöt, pisteytykset ym asiat, estävät tuhansia tanskalaisia asumasta puolisonsa kanssa Tanskassa, koska he tulevat väärästä maasta, tai heillä ei ole tarpeeksi rahaa tai he ovat liian nuoria. Ovatko nämä sinusta liberaaleja tai oikeudenmukaisia käytäntöjä.

Liberaalipolitiikkona en voi sanoa olevani järin innostunut näistä kaikista asioista. Mutta kun olen nähnyt, kuinka paljon hyvää tämä on saanut aikaan valtavien sosiaalisten paineiden alla elävien maahanmuuttajatyttöjen parissa, pidän sääntöjä oikeutettuina. Tosin, olen henkilökohtaisesti sääntöjen liberalisoimisen kannalla.

Ovatko Tanskan muslimit uhka Tanskalle?

Useimmat muslimit ovat yhteiskunnan tuottavia jäseniä. Mutta on myös muslimeja, jotka levittävät Tanskaan kuulumattomia kulttuurisia käsityksiä. Kun tuhat tanskalaista nuorta kokoontuu kuulemaan homoseksuaalien tappamisella hekumoivaa Bilal Philipisiä, alkaa sitä ihmettelemään, “onko tämä mahdollista?”. Tämä saa minut huolestuneeksi.

Haluatko Tanskan kansanpuolueen ja konservatiivien lailla kieltää burkhan käytön julkisissa tiloissa?

En. Jos joku haluaa pukeutua säkkiin, on meidän hyväksyttävä se.

Kööpenhaminaan on tällä hetkellä suunnitteilla kaksi suurmoskeijaa. Oletko niiden rakentamisen puolesta vai vastaan?

En voi sanoa olevani onnesta pakahtumaisillani. Mutta jos he rakentavat ne omilla rahoillaan, on heidän saatava rakentaa ne.

Haluaisit ottaa maahanmuuton yhteydessä käyttöön positiivisen erityiskohtelun, ts USAsta saapuvien henkilöiden pitäisi päästä helpommin muuttamaan Tanskaan kuin esimerksi brasilialaisten. Miksi amerikkalainen maahanmuuttaja on Tanskalle arvokkaampi kuin brasilialainen?

Minusta positiivinen erityiskohtelu on oikeudenmukaisempi ratkaisu. Sen ansiosta tulo Tanskaan ei ainoastaan vaikeudu joillekin, vaan helpottuu joillekin toisille. Me olemme valinneet kolme kriteeriä, jotka täytettyään tiettyjen maiden kansalaiset pääsevät maahan ilman kansalaisuuskokeita, jotka muiden pitää käydä läpi.

• Tulijan kotimaan pitää olla OECD-maa
• Tanskan ja tulijan kotimaan välillä on oltava viisumivapaus
• Tulijan kotimaan on kuuluttava parhaaseen kolmannekseen YK:n Inhimillisen Kehityksen Indeksissä

Olen valmis joustamaan näistä asioista. Tanska tarvitsee maahanmuuttajia ja me toivotamme tervetulleeksi kaikki, jotka ovat valmiita kantamaan kortensa kekoon yhteiskuntamme hyvinvoinnin edistämiseksi. Miksi me vaikeuttaisimme heidän tuloaan tänne?

Monet elinkeinojärjestöt ja yritykset, Maersk etunenässä, ovat itkeneet, että näiden sääntöjen vuoksi he eivät saa houkuteltua maahan sellaista työvoimaa mitä Tanska tarvitsisi.

Nämä säännöt ovat olleet jäykkiä ja siksi haluan muuttaa niitä. Minä olen ensimmäisenä kannattamassa uutta maahanmuuttopolitiikkaa, missä todetaan nämä aikanaan välttämättömät säännöt aikansa eläneiksi. Nyt on todettava, että Tanska tarvitsee maahanmuuttoa ja meidän on helpotettava sellaisten ihmisten tuloa, jotka haluavat tulla tänne ja integroitua. Näitä haasteellisempia ryhmiä varten olemme rakentaneet pisteytysjärjestelmän, joten myös heilläkin on mahdollisuus tulla tänne.

Samaan aikaan meidän oltava niin ankaria kuin suinkin – kansainvälisten sopimusten puitteissa – kriminaalimaahanmuuttajia kohtaan. Jos teet rikoksen mistä joutuu vankilaan, niin käytännössä sen on merkittävä maiseman vaihtoa.

Onko ulkomailla (=lähinnä Ruotsin tiedostajien kesken) käyty keskustelu Tanskan muukalaisvihamielisyydestä vienyt Tanskan maineen?

Tokkopa ulkomailla ollaan niin kiinnostuneita meidän pienen maamme asioista.

Se, mitä muut ajattelevat meistä, ei ole mikään suuri huolenaihe. Mutta tapasin tuossa eräänä päivä erään maahanmuuttajajärjestön edustajia. He kertoivat havainnosta, mistä olen heidän kanssaan samaa mieltä – me tanskalaiset olemme niin samanlaisia keskenämme. Ei ole mitään väliä ketä äänestää. Me ymmärrämme toisiamme ja luotamme toisiimme. Tämän vuoksi me olemme maailman onnellisin kansa.

Samaan aikaan täällä vallitsee valtava ujous, en nyt keksi tähän parempaakaan sanaa, mikä tekee meistä vaikeasti lähestyttäviä. Tällä ei ole mitään tekemistä epäystävällisyyden saatikka muukalaisvihamielisyyden kanssa.

Onko debatti rajakontrollin kiristämisestä vahingoittanut Tanskan mainetta?

Onhan se. Minun näkemykseni mukaan Tanska on joutunut mukaan Euroopan suurmaiden politiikkaan mukaan. Euroopassa käydään keskustelua, joka nivoutuu Lampedusan saaren ympärille. Tämä on saanut Ranskan reagoimaan ja alkamaan elättelemään toiveita pysyvästä rajakontrollista.

Jos oma puolueesi liberaali Venstre ja konservatiivit olisitte vallan kahvassa ilman Tanskan kansanpuoluetta, olisiko kotouttamispolitiikkanne toisenlaista?

Olisi varmaan. Ehkä se muistuttaisi enemmän Ruotsin vastaavaa. Mutta kysymys on hypoteettinen, koska emme pysty hallitsemaan ilman Tanskan kansanpuolueen tukea.

Mitä mieltä olet ruotsalaisesta integraatiopolitiikasta?

En halua sotkeutua tähän ruotsalaiseen debattiin ja aloittaa veljellistä otsaanlyöntikilpailua. Sanon nyt vain, että välillä ihmettelen missä jamassa Ruotsi ja sen kotouttamispolitiikka on – ja että onko Ruotsi muuttunut välinpitämättömäksi perinteisen Pohjoismaisen vapausaatteen suhteen.

Mitäs sinä tällä oikein tarkoitat?

Välinpitämättömyys on ehkä väärä sana. Ruotsalaiset lyövät meitä kuin vierasta sikaa maahanmuuttopolitiikastamme ja samaan aikaan he ylistävät omaa monikulttuurionnelaansa. Kun me olemme perehtyneet siihen tarkemmin, olemme huomanneet siihen liittyvän naisten aseman alistamista ja muuta mukavaa. Eivätkö ruotsalaiset poliitikot muka huomaa tätä? Kun tapaan teidän maahanmuuttoministerinne Tobias Billströmin, huomaan, että Skånessa näiden asoiden päälle ymmärretään huomattavasti enemmän kuin Tukholmassa.

Mikä on sinun suurin haasteesi pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministerinä?

Se, että saamme maahanmuuttajanuorukaiset ojennukseen. Monet heistä saavat koulusta aivan karmean todistuksen ja iso osa heistä ei osaa edes lukea tai kirjoittaa yhdeksän kouluvuoden jälkeen. Ja heidän rikollisuutensa on kovin korkealla tasolla.

—————————————

Alkuperäinen haastattelu julkaistiin Sydsvenskanissa kesäkuussa 2011.